KAIKKI KAIKKEEN

Taitavaan ajattelu koostuu monista eri tekijöistä. On vaikeaa saada selville miten taitava ajattelia joku on, koska sitä ei voi mitata tai se on todella hankalaa. Kaikki taitavaan ajatteluun liittyvät kohdat (kuten: hyvä päätöksenteko, älykkyys, ongelmanratkaisu ja luovuus) ovat tavallaan todella erilaisia, mutta silti niin samanlaisia.
Esim. älyykkyyttä pysytään mittaamaan Mensan testeillä, mutta se että pärjäät Mensan testeissä, ei todellakaan kerro sitä, oletko taitava ajattelia.
Ympäristö, pehreolot, motivaatio ja omat tuntemukset, saattavat joko edistää tai estää taitavaa ajattelua.
Myös se mistä olet kotoisin ja minkälaiset resurssit sinulle on anettu näiden lajien kehittämiseen vaikuttaa valtavasti.

Näillä seikoilla on paljon yhteistä, koska kaikki riippuu kaikesta.
Et voi tehdä hyviä päätöksiä, jos sinulla ei ole hyvää päätöksen teka taitoa tai älykkyyttä.

Tästä projektista olen oppinut paljon erilaisia asioita. Myös sellaisia joita en olisi muuten oppinut, tai kirjasta lukenut!
Hyvä kokeilu!
-Emilia

Taitavasta ajattelusta

Taitava ajattelu koostuu älykkyydestä, ONGELMANRATKAISUSTA, PÄÄTÖKSENTEOSTA, LUOVUUDESTA, ja taituruudesta sekä asiantuntijuudesta.Taitava ajattelu on kognitiivista ja loogista.

Hyvä mieli, positiivinen elämänasenne, virikkeellinen ympäristö ja mielekkys edistävät selvästi taitavaa ajattelua kun taas epäonnistumiset, negatiiviset ajatukset, paha mieli, stressi ja masentuneisuus saattavat estää sitä. Taitavaan ajatteluun vaikuttaa myös geenit, virkeys ja kaikki muutkin elämän osa-alueet sekä ihmisen persoonallisuus.

Taitavan ajattelun lajit linkittyvät toinen toisiinsa. Jokaista lajia tarvitaan jokaisessa lajissa. Esimerkiksi ongelmanratkaisu: tarvitaan älykkyyttä ja luovuutta suunnittelemaan miten ratkaista ongelma, päätöksentekoa siihen, miten ongelman ratkaisee, taituruutta arvioimaan onko päätöksenteko mennyt oikein, ja tottakai itse päätöskin pitää tehdä.

Omalla ajattelulla, koulutuksella, ympäristöllä, terveydellä, minäkäsityksellä, asenteella ja motivaatiolla voi vaikuttaa omaan ajatteluunsa.Uudet kokemukset kasvattavat ihmistä ja tämän taitavaa ajattelua.

Tämän projektin aikana opin että kaikki taitavan ajattelun lajit sitoutuvat toisiinsa ja jokaiselta löytyy taitavan ajattelun lajeja, enemmän tai vähemmän. Opin myös sen kuinka laaja asia taitava ajattelu on ja mitä kaikkea siihen liittyy.

Haluaisin tietää lisää siitä, miten omaa taitavaa ajattelua pystyy lisäämään ja kuinka paljon esimerkiksi motivaatiota pystyy kasvattamaan erilaisilla taitavan ajattelun keinoilla:)

Taitavasti ajateltu !

Ajatteletko sinä taitavasti? Taitava ajattelu = yleisnimi loogisuuteen, älykkyyteen, luovuuteen tai asiantuntemukseen perustuvalle ajattelulle. Ajattelu on ajatusten yhdistelemistä uusiksi ajatuksiksi, se on myös ihmisen kehittyinein kognitiivinen toiminta. Ajatteluun kuuluvat älykkyys,luovuus ja päätöksenteko sekä ongelmanratkaisu.

Tarvitset näitä taitoja joka päiväisessä elämässäsi. Että pystyt ajattelemaan taivasti ja käyttämään kaikkia ajatteluun kuuluvia toimintoja sinulla täytyy olla riittävä kokemus ajattelusta ja luottamus itseesi.

Kaikki ihmiset ovat erilaisia, mutta kaikkia näitä taitoja voi kehittää, ja ne kehittyvät sitä mukaa kuinka paljon tarvitset tälläisiä keinoja. Jos sinun ei lapsesta saakka tarvitse miettiä mitään itse tai tehdä päätöksiä voi olla vaikeaa vanhempana oppia tätä taitoa.

Ihminen voi vaikuttaa itse todella paljon ajatteluunsa.Ihmisen minäkäsitys ja maailmankuva muokkaavat ajattelua. Toki ympäristöllä on oma vaikutuksensa meihin, mutta kaikki lähtee silti aina itsestä. Meille on opetettu mikä on oikein ja väärin, ja miten tulee toimia.Voimme silti herkästi ajautua virhepäätelmiin, vaikka ajattelemme taitavasti. Arvostelukyky myös harjaantuu kokemusten kautta.
On kuitenkin myös sellasia sairauksia jolloin ihminen ei itse kovin hyvin ainakaan ajattele taitavasti. Esimerkiksi kehitysvammaiset tarvitsevat jonkun joka ajattelee heidän puolestaan, koska heidän taitonsa eivät ole sillä tasolla.

Opin, että taitavaan ajatteluun tarvitaan monta asiaa, ja niiden tulee toimia hyvin yhteen.

-Kristiina

Lopputyö

Tähän sitä on sitte tultu. Viikko on työskennelty aamusta jopa yön pikkutunneille asti ja koitettu selevitellä taitavaa ajattelua. Nyt jonkinlaista yhteenvetoa opituista asioista.

Taitavaa ajattelua edistävät positivinen ja avoin asenne vastaantuleviin asioihin. Se että on heti alusta alkaen kiinnostunut ja sillä asenteella mukana että pystyy tekemään asioita auttaa myös. Hyvä ja vahva itseluottamus edistää taitavaa ajattelua aikalailla. Ympäristöllä on myös roolinsa asiassa. Taitavaa ajattelua estäviä asioita ovat ainakin kaikki edellä mainitut asiat kielteisessä muodossa. Mainittakoon erikseen vaikkapa negatiivinen asenne.

Hyvä päätöksenteko, älykkyys, ongelmanratkaisu ja luovuus linkittyvät kaikki toisiinsa. Kaikki ovat osa taitavaa ajattelua ja vaikuttavat toisiinsa. Koska itse kuulun älykkyys-ryhmään ja muidenkin blogeissa älykkyyttä mainittiin niin nostaisin älykkyyden ykkösasiaksi taitavassa ajattelussa. Sanottakoon vaikkapa että: "Fiksut pärijää aina!"

Ihminen pystyy harjoittamaan taitavaa ajatteluaan vaikka ja kuinka paljon. Lahjakkuus on hieman hämäävä asia taitavan ajattelun taustalla. Se nimittäin voi tehdä jostain taitavan ajattelun osasta erittäin hyvän ilman harjoittelua. Mutta siis ihminen voi, jos vain mielenkiinto riittää, harjoittaa oman taitavan ajattelunsa osa-alueita huippuun asti. Tämä johtuu siitä että uusien ajattelumallien syntyessä ne tallentuvat muistiin ja niitä voi hyötykäyttää myöhemmin uudestaan samankaltaisessa tilanteessa.

Viikon aikana opin todella paljon uutta taitavasta ajattelusta. Omasta aiheesta (älykkyys) opin mm. erilaiset älykkyyden tyypit. Lisää haluaisin oppia joka asiasta mutta erityisesti niistä taitavan ajattelun lajeista mitä en itse henkilökohtaisesti tutkinut.

Loppuun vielä todettakoon että kaikki vaikuttaa kaikkeen.

Näkemiin ja kuulemiin!
-Noviisiblogisti Mikko-

Suomen älykkäin mies ?

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012032815385056_uu.shtml -kristiina

Hienoa!

Keskuudessamme on selvästikkin älykkäitä ihmisiä jotka ovat kiinnostuneet älykkyydestä! Tämän johtopäätöksen voi tehdä siitä että blogejamme on katseltu tänään jo yli 100 kertaa! Tämä on ensimmäinen yli 100 katselun päivä blogissamme!

KIITOS!
-Blogistit-

VIDEOO

-Emilia

Älykäs ja terve ?

http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/alykas-pysyy-terveena-ja-elaa-muita-pitempaan -kristiina

MENSA, place to be ?

"Mensa on kansainvälinen järjestö, jonka toiminnan tarkoituksena on älykkyyden tunnistaminen ja kehittäminen ihmisyyden hyväksi, älykkyystutkimuksen tukeminen sekä älyllisen ja sosiaalisen ympäristön tarjoaminen jäsenilleen"

Mensan testeihin voi kuka vaan osallistua, mutta että pääsisit Mensaan tulee olla viisaampi kuin 98% väestöstä. Huimaa!

OMAN NETTITESTIN VOIT TEHDÄ TÄSTÄ!
Onnea yritykseen! :-)

Mensa on kuin mikätahansa järjestö tai yhteisö, missä samanhenkiset ihmiset kohtaavat. Tällä kertaa vain superälykkäät.

Lähin Mensan paikallisosasto löytyy Vaasasta.

LISÄTIETOJA LÖYDÄTTE TÄÄLTÄ!

Nyt vaan kaikki testaamaan omia mahdollisuuksia päästä Mensaan ;-)
Kestävaan Jallulaisesta varmasti on siihen, onhan? :-D

-Emilia

Pelittääkö älykkyys?

Juu eli pamautan täs pari faktaa toimivasta älykkyydestä...

Elikkä tällänen psykologi kuin Robert Sternberg on sitä mieltä, että älykkyys on kyky toimia älykkäästi OMASSA ympäristössään. Otetaan esimerkiksi vaikka slummissa elävä ihminen, tämä ihminen ei näytä älykkäältä koulutuksen saaneiden ja hyvin ansaitsevien mielestä. Mutta kuinka tämä slummissa asuva ihminen sitten elää ja mistä hän saa ravintonsa? Hän on oppinut elämään älykkäästi siinä omassa ympäristössään missä ei ole kaikkia elämän mukavuuksia, eli voisin jopa väittää, että hän on älykkäämpi kuin nämä kaupungin hyvinvoivat ihmiset. Ehkä pitäisi kokeilla vaihtaa näiden kahden "kastin" osia, kuinka kaupunkilainen pärjäisi slummeissa, ja kuinka slummissa asuva ihminen tottuu kaupungin hienouksiin?

Sternbergin mukaan älykkyydessä on kolme teoriaa ja niistä ensimmäinen...

1. Analyyttinen äly

Perinteisissä älykkyystesteissä mitattavaa taitoa abstraktiin ja käsitteelliseen ajatteluun. Eli kykyä analysoida ongelmia ja muodostaa tehokkaita strategioita niiden ratkaisemiseksi.

2. Luovuus


Toivottavasti en mee luovien aerobiccaajien alueelle tässä, mutta kirjootan silti. :P
Luovuus, kyky luoda omaperäisiä ratkaisuja ja nähdä mahdollisuudet jossain asiassa mitä muut eivät välttämättä näe. Sternberg määrittelee luovan älykkyyden näin: " se, joka ostaa halvalla ja myy kalliilla".

3. Käytännöllinen älykkyys


Tämä älykkyys on sitä mitä sepitin jo aikaisemmin, eli kuinka jokainen on omalla tavallaan käytännöllisesti älykäs. Joku suuren yrityksen johtaja tietää kuinka motivoida työntekijät tekemään lujemmin töitä, ja ne slummeissa asuvat tietää mistä saada ruokaa ja mitä paikkoja kannattaa välttää. Tälläistä älykkyyttä löytyy varmasti meistä kaikista

Sternberg haluaisi myös koulujen opetuksen perustuvan muuhunkin kuin pelkästään analyyttisen älykkyyden harjoittamiseen, hän haluaisi opiskelijoiden harjoittavan luovaa älyään ja myöskin soveltaa kaikkea oppimaansa sitten, kun oppilas pääsee pois koulusta ja joutuu aikuisuuden haastavalle polulle.

~Jouni~

Ystävät ja älykkyys

ALKUPERÄINEN TEKSTI TÄSTÄ

Ystävien määrä paljastaa älykkyytesi. Mitä isommat aivot, sitä isompi ystäväpiiri. Näin väittävät ainakin tiedemiehet.

"Ystävyyssuhteiden ylläpitäminen vaatii aivokapasiteettia. Ihmiset, joilla on oikeita ystäviä tarvitsevat enemmän kognitiviisia taitoja voidakseen ymmärtää, mitä toinen ajattelee, tutkimus väittää.

Tutkijat ovat nyt löytäneet yhteyden ystäväpiirin laajuuden sekä etuaivolohkon kuorikerroksen koon välillä, kertoo Daily Mail. Tätä aivojen osaa tarvitaan korkean tason ajatteluun.

Tuloksiin tultiin tutkimuksessa, johon osallistui neljäkymmentä vapaaehtoista koehenkilöä. Koehenkilöt olivat kaikki suurin piirtein samanikäisiä jatko-opiskelijoita, joilla on potentiaalisesti samankaltaiset mahdollisuudet luoda sosiaalisia suhteita.

Testihenkilöitä pyydettiin listaamaan ystävät, joiden kanssa he ovat olleet tekemisissä viikon sisällä. Listalle pääsivät vain oikeat ystävät, eivät pelkät bisneskontaktit tai Facebook-kaverit. Samalla testihenkilöiden aivot kuvattiin. Tutkijat testasivat myös testihenkilöiden kykyä ymmärtää muiden ihmisten ajattelumaailmaa, mikä on tärkeä taito sosiaalisissa suhteissa.

Tutkimus on ensimmäinen, joka on kyennyt löytämään yhteyden sosiaalisten taitojen ja aivojen koon välillä. Testeissä pärjäsivät parhaiten ne, joiden kirjaama ystävälista oli pisin.

- Tämän yhteyden selvittäminen auttaa meitä ymmärtämään niitä mekanismeja, joiden avulla ihmisen aivot ovat kehittyneet muiden kädellisten lajien aivoja isommiksi, professori Robin Dunbar Oxfordin yliopistosta pohtii" 

-Eveliina

Henkinen äly, mitä ?

Tietoisuuteen ja henkiseen kasvuun liittyy läheisesti älykkyyden käsite. Älykkyys yleisesti on kykyä käyttää hyväksi mielen, tunteiden ja kehon muodostamaa tietoisuuden kokonaisuutta ympäristön asettamista vaatimuksista ja muutoksista selviytymiseen.

”Henkinen älykkyys on kykyä ymmärtää itseä, elämää ja siihen liittyviä ilmiöitä ja tapahtumia sekä niiden riippuvuuksia syvemmin. Se on kykyä liittää ajatteluun henkisen rakkauden ulottuvuus niin, että toiminta edistää yhteisöllisyyttä ja tietoisuuden evoluutiota kaikilla elämän tasoilla.”

Yksitoista henkisesti älykkään ihmisen ominaisuutta:

1. Tiedostavuus. Tiedostavuus on henkisesti älykkään ihmisen yksi perusluonteenpiirre. Henkisesti älykäs ihminen on tietoinen omien ajatusten, mielipiteiden ja tunteiden lisäksi ihmiskunnan yleisistä ajatuksista ja vaikutteista. Tiedostavuus luo sisäistä vapautta ja objektiivisuutta. Se on lähtökohta itsetuntemukselle ja elämän syvemmälle ymmärtämiselle.

2. Itsetuntemus. Itsetuntemus on kykyä ymmärtää omaa ajatus- ja arvomaailmaa, joka on kaiken toiminnan perusta. Ajatus edeltää toimintaa. Henkisesti älykäs ihminen ymmärtää persoonallisen tietoisuutensa (keho-mieli) lisäksi myös henkis-sielullista itseään (mieli-sielu). Hän on henkisesti hereillä.

3. Sydäntietoisuus. Sydäntietoisuus on uusi käsite, joka kuvaa henkisesti älykästä ihmistä. Se on sydämen rauhassa ja henkisessä rakkaudessa lepäämistä. 

4. Ykseys. Yhteenkuuluvuuden tunne. Henkisesti älykäs ihminen kokee ja näkee koko luomakunnan yhtenä suurena perheenä. Itsetuntemus ja yhteenkuuluvuuden tunne ovat viisauden alku.

5. Viisaus. Henkisesti älykkään ihmisen ajattelua kirkastaa sydäntietoisuus, joka on viisauden lähde. Hän kykenee ajattelemaan ja tekemään ratkaisuja yhteisöllisyyden näkökulmasta itsekeskeisten pyrkimysten sijaan. Viisaus edistää ykseyttä.

6. Luovuus. Koska tiedostavuus ja itsetuntemus ovat luovan mielen ominaispiirteitä, on henkisesti älykäs ihminen usein myös luova. Luovuus voi ilmetä kuvataiteen, musiikin, kirjallisuuden tai vaikka kehotaiteen muodossa. 

7. Suvaitsevaisuus. Henkisesti älykäs ihminen kunnioittaa elämän monimuotoisuutta. Hän hyväksyy erilaiset elämäntavat ja –katsomukset, nähden ne elämisen rikkautena. 

8. Rohkeus. Henkisesti älykäs ihminen on yhteisöllinen yksilö, joka uskaltaa rohkeasti ajatella ja kulkea omaa tietään. Hän on riippumaton muiden mielipiteistä ja vaikutuksista. Rohkeus ilmenee myös totuudellisuutena itseä sekä muita kohtaan.

9. Intuitiivisuus. Henkisesti älykkäällä ihmisellä on kyky kuunnella sisäistä sydämensä ääntä. Persoonallinen mieli on yhteydessä kollektiiviseen sydämeen intuition välityksellä. 

10. Avoimmuus. Koska henkisesti älykäs ihminen ymmärtää, että vain muutos on pysyvää, on hän avoin uusille asiolle ja mahdollisuuksille. Henkinen kasvu tulee mahdolliseksi muutoksessa. Henkisesti älykkään ihmisen mieli on lapsenomaisen vastaanottavainen, ihmettelevä ja joustava. Elämä on seikkailu ja mahdollisuus.

11. Henkinen kasvu. Henkisesti älykäs ihminen suhtautuu elämään kasvun mahdollisuutena. Hän näkee asiat syvemmin, kun vain hetkellisen tilapäisen hyödyn ja tyydytyksen näkökulmasta. Hänen elämäänsä ohjaa pohdittu arvomaailma. Henkinen kasvu on elämänasenne. 

Hmm.. näin muutaman tunnin liian vähän nukkuneena en tiedä mitä ajatella, ei löydy tajunnanvirtaa enempää ku muutakaa virtaa..

-Eveliina

Viisaus ja käytännöllinen järki, mitä ne sitten ovat?

Sofia (viisaus) ja fronesis (käytännöllinen järki) ovat Aristoteleen erottelemat kaksi erilaista älyllistä hyvettä (hyve = eettisesti ja moraalisesti arvokas luonteenpiirre)

Fronesis on kykyä ajatella, miten ja miksi meidän tulisi toimia muuttaaksemme asioita, ja erityisesti muuttaaksemme elämäämme paremmaksi. Aristoteles sanoi, että fronesis ei ole kuitenkaan pelkästään taito, koska siihen ei liity pelkästään kyky päättää, kuinka saavuttaa tietty päämäärä, vaan myös kyky päätellä tämä päämärä.

Sofia on kykyä ajatella oikein maailman luonteesta, ja käytämme sitä pyrkiessämme selittämään, miksi maailma on sellainen kuin on. Tämä katsotaan usein samaksi kuin tiede.
Miten tämä sitten liittyy älykkyyteen?
Älykkyys on arkikielen ja psykologian käyttämä käsite, joka viittaa yksilön oppimisen ja sopeutumisen kykyyn. Älykkyys on yksi lahjakkuuden puolista. Älykkyydellä ei tee mitään jos ei ole viisautta ja järkeä käyttää sitä.

"Jos järki suostuu nöyrtymään törmätessään paradoksiin, se muuttuu viisaudeksi. Viisaus on järkeä jalostuneessa, nöyrtyneessä muodossa."

-Tommy Hellsten

-Eveliina

Mihin älykkyystestejä käytetään?

Älykkyystestejä aloitettiin käyttämään ensin oppilaitten oppimisvaikeuksien arviointiin. Myöhemmin oppimisvaikeuksia on arvioitu neuropsykologisilla testeillä. Suomes psykologit käyttää älykkyystestausta yhtenä työkaluna esim. lapsen koulukypsyyttä arvioitaessa. Työhönotossa käytetään myös soveltuvuuden arvioimiseen..

Älykkyystestit ovat paljon yleisempiä Amerikassa ja Englannissa kuin Suomessa. Suomes näitä testejä käytetään apuna joidenkin ongelmien havaitsemiseen. Kehitysvammaisuuden vaikeusastetta arvioidaan älykkyysosamäärällä. Jos ÄÖ on alle 20 se viittaa usein syvään kehitysvammaan. Jos ÄÖ on 50-69 kehitysvammaisuus on lievä. Suomalaiset psykologit käyttävät testejä yksilön kykyjä ja persoonallisuutta tutkiessaan. -kristiina

Pelastus, tekoäly?

Apulanta - Viisaus Ei Asu Meissä

Tekoälynä pidetään sellaisia, pääosin tietokoneohjelmiin perustuvia ohjelmia jotka perustuvat koneen jäljittelemään ihmisälyyn.

Eli oikeastaan näinäpäivinä, ei sinun välttämättä tarvi osata paljoakaan, kun on helppoa vaan kirjoittaa nettiin mitä haluaa ja kone avaa satoja erilaisia sivuja mistä saa ammennettua tietoa. Siihenkö nykypäivänä ollaan menossa? Näytteleekö tekoäly yhä suurempaa ja suurempaa osaa nykypäivän maailmassa?

Mekin tässä nyt istumme yli kymmenen henkilöä luokassa tietokoneet edessämme. Saamme valtavasti tieoa osa-alueistamme mihin olemme perehtymässä. Ehkä jopa niin paljon ettemme kaikkea mahdollista tietoa jaksa lukea ja kaavimme päältä vain mielestämme tarpeellisen tiedon. Kehittääkö tämä älyämme? Ainakin opimme varmasti siitä enmmän. Mutta sitä miten paljon olemme oppineet on taas vaikea mitata. 

"Tekoälyn määritelmä on varsin kiistelty, koska älykkyyttä itsessään on vaikea määritellä."

Älykkyyden vaikean määrittelemisen takia, aihe onkin haastava.

TEKOÄLYN TESTAUSTA TÄSTÄ

Viisaus ei asu meissä, vai asuuko?

-Emilia

Periytyvää ?

Nykyiset älykkyystestit mittaavat lähinnä kognitiivisia taitoja. Testien valossa älykkyys voidaan määritellä testien tulosten perusteella, jonka mittarina on perinteisesti toiminut älykkyysosamäärä (ÄO-piste). Älykkyyttä voidaan tutkia myös periytymisenä tai oppimisprosessina ja aivojen hermoverkostojen muutoksina (neurofysiologia).
Älykkyys on avoin ja tulkinnanvarainen käsite. Tulkinnanvaraisuus ilmenee hyvin monimutkaisissa ja päättelyä vaativissa tehtävissä sekä sopeutumista, joustavuutta ja taitavuutta vaativissa asioissa.
Älykkyyden tutkimuksen yhteydessä on pohdittu paljon sitä, missä määrin älykkyys on periytyvää, ja missä määrin se on ympäristön tuotetta. Jo ympäristöä havainnoimalla on mahdollista tehdä päätelmiä, jotka tukevat joko ympäristön tai geenien merkitystä. Lasten älykkyys tuntuu jossakin määrin seuraavan vanhempien älykkyyttä. Kaksos- ja adoptiotutkimuksilla on asiaan pyritty saamaan vastauksia. Perimä ja ympäristö näyttävät molemmat yhteisvaikutuksessa vaikuttavan älykkyyden syntyyn ja kehittymiseen. -kristiina

Äly hoi, älä jätä!!

Mitä älykkyys on? Kuka on älykäs? Voiko älytön olla älykäs? ARGH! Liian paljon kysymyksiä ja liian vähän vastauksia. Älykkyys on varmasti monimutkainen asia.

Älykkyys ja älykkyysosamäärä kriitikko Howard Gardnerin mukaan älykkyyttä voi olla monenlaista: kielellistä, matemaattisloogista, musikaallista, visuaalista, avaruudellista,liikunnallista ja interpsyykkistä sekä luonnon ymmärtämisen kyky. Jokainen ihminen on  jollainlailla älykäs ja toisaalta jollakin asteella älytön. Lahjakkuus ja taito ovat läheisiä asioita älykkyyden kanssa. Älykkyyttä voi kehittää toki harjoittelemalla mutta joillekkin esim. matemaattistaloogisuutta vaativan tehtävän ratkaisu voi olla mahdotonta harjoittelusta huolimatta.  Taitoa/lahjakkuutta omaava voi selvitä ongelmasta älykkyyttään avuksi käyttäen.

Ihmiset nauttivat älykkyydestään suuresti ja rentoutuvt usein älykkyyttään vaativissa tilanteissa. Älykkyyden käyttäminen ja osaamisen jakaminen muillekkin luovat positiivisen ilmapiirin. Älykkyyttä ja siitä johtuvaa erityisosaamista arvostetaan mm. työelämässä ja elämässä muutenkin.

-Noviisiblogisti Mikko-

Älliä kullekki

Älyä voidaan mitata erilaisin testein esim. ÄÖ-testi. Kaikilla ihimisillä on varmasti älyä, mutta jotkut osaavat käyttää älyään paremmin kuin muut. Älyllä pärjää elämässä. Älykkäillä ihmisillä on yleensä elämässään kaikki hyvin. Ihmiset ovat älykkäitä sille me olemme selvinneet tähän päivään saakka. Älyä tarvitaan joka päivä !!!!!! KÄYTÄ ÄLLIÄ ! -kristiina

ÄO-TESTI

http://tieku.fi/aeotesti

ajatukset virtaa! (not)

Älykkyys? Ymmärrän kyllä miks tuo aihe tuli meille - se arvottiin... Mikko tos mu vieres leikkii hiirellä, että se ei saa törmätä seiniin, hmm : D
Älykkyyden ajatuksenvirtaa, joojep odottakaa sitä tosiaan multa! Saatte odottaa kauan. Ainaki sitä ÄLYKÄSTÄ tekstiä. Saa nähä mitä me tänne saadaan taiottua, ehkä hetken perehtymisen jälkeen jotain ihan viisastaki..
Vaikka en tiedä miks älykkyys linkitetään johonki huippuarvosanoihin. Kait voi olla älykäs vaikka olis tyhmä? Öö njoo...


Katotaan mitä tänne nyt rupee tulemaan!
-Emilia